Mitä kuuluu teidän työnantajamielikuvallenne?

Yrityksen maine työnantajana

Työnantajamielikuva on lyhyesti sanottuna yrityksen maine työnantajana, jonka mittarina toimii esimerkiksi työnhakijoiden tai työntekijöiden kokemus yrityksestä työnantajana. Ideaalissa tilanteessa nämä kaksi ovat toistensa synonyymeja, mutta harvoin näin kuitenkin on. Yritys väittää olevansa asiaa Y, työntekijä tai työnhakija kokee yrityksen olevan asiaa X.

Hyvä brändi on todellinen, aito heijastus organisaatiosta, sen työntekijöistä ja prosesseista. Vääristelty totuus ja epärealistiset mielikuvat luovat pohjaa epäonnistuneille rekryille ja työsuhteille. Pahimmassa tapauksessa yrityksen imago saa ison kolauksen.

Jokainen helsinkiläinen ymmärtää sanonnan Snadi Stadi, mutta tämä pätee nykyään koko maailmaan. Maailma on nykyään hyvin pieni ja sana leviää todella nopeasti, kiitos sosiaalisen median.

Miksi työnantajamielikuvaa kannattaa kehittää? 

Työnantajamielikuvaa tulee rakentaa puhtaasti sen takia, että hyvät työntekijät ovat yhä kriittisempiä ja tarkempia sen suhteen, mihin yritykseen he hakevat. Työltä odotetaan paljon enemmän. Asiat, jotka ennen olivat luksusta, ovat nykyään standardi. Valitettavasti bilispöydät ja erikoiskahvit ovat perusjuttuja, joita tuleekin olla.

Työnhakijoiden lisäksi, yrityksen tulee pysyä mielenkiintoisena myös omille työntekijöille. Työntekijät eivät ole lojaaleja yrityksille. He ovat lojaaleja itsensä ja omien kykyjen kehittämiselle. Ja hyville tekijöille löytyy aina töitä.

Miten työnantajamielikuvaa ja sen kehittämistä tulisi sitten johtaa?

Mitä sitä turhaan tyytyä vähempään kun voi tukeutua itse konspetin kehittäjään. Termin ’’Employer branding’’ luoja Simon Barrow antaa kolme vinkkiä, jotka auttavat sinua työnantajamielikuvan johtamisessa.

Työnantajamielikuva käytännön tasolla

Olen törmännyt hyvin usein tilanteeseen, jossa työnantajamielikuvan ”aitoutta ja rehellisyyttä” tuodaan esille erilaisilla hassutteluilla ja hullutteluilla eritoten sosiaalisessa mediassa. Kuvia ja videoita räpsitään milloin mistäkin: henkilöistä, bilispöydistä, kahvista, pullasta, toimistokoirasta, koivusta, taulusta etc.

Ja kyllä, onhan tämä sosiaalisen median luonne. Sinne voi laittaa melko vapaasti mitä tahansa. Mutta mikäli tälle kaikelle ei tarjota vastapainoa, toivottu mielikuva teistä vakuuttavana työnantajana jää varmasti saavuttamatta.

Uskon, että kaikelle on oma paikkansa. On ihan OK kuvata toimistokoiraa Mimmiä tai ylihilpeää kollegaa, jolla sattuu olemaan jäätävän hyvä buugi käynnissä. Uskallan kuitenkin väittää, että henkilöt, jotka ottavat työnsä tosissaan, kaipaavat hassuttelun lisäksi tietynlaista vakavuutta ja selkeyttä siitä, mitä työ todellisuudessa siellä teillä on.

No mitä sitten tulisi näyttää? Verta, hikeä ja kyyneliä? Ehkä. Tai ainakin jotain sellaista, joka auttaa teitä saavuttamaan toivotun mielikuvan ja houkuttelemaan työntekijöitä, jotka sopivat yrityskulttuuriisi.

Työntekijäkokemuksilla tarjoat samaistuttavan henkilön tuen

Eräässä rekrytointiin keskittyvässä tutkimuksessa todettiin, että ne työnhakijat, jotka todella ovat kiinnostuneita yrityksestä tai työpaikasta, etsivät tietoa ja kokemuksia yrityksestä työnantajana. Näiden hakijoiden toive oli, että he voisivat jutella jonkun talossa olevan, vastaavanlaisessa positiossa työskentelevän kanssa heidän kokemuksestaan.

Nämä hakijat ovat niitä, joiden toiveet kannattaa ottaa tosissaan.

Uskon, että työntekijätarinoitamme on käytetty vastaamaan juuri näihin tarpeisiin.

Pitäkää siis kädet savessa ja homma aitona!

SR

Lukemista inspiraatioksi:

Simon Barrow, the Creator of Employer Brand

Voit kokeilla verkkopalveluamme maksutta tästä: 14 päivän maksuton kokeilu!